Tärkeää minulle

1. Nurmijärvi - koko elämän kunta

2. Elinvoimaa ja elämäniloa

3. Liikenneturvallinen Nurmijärvi 

"Tämän päivän päätökset vaikuttavat koko loppuelämäämme
- ja vielä sukupolville sen jälkeenkin.

Käytän järjen ääntä höystettynä inhimillisellä otteella
– niin syntyy tekoja ja tuloksia.”

Nurmijärvi - koko elämän kunta

Kylän on kehityttävä asukkaiden elämän tahtiin, ja palvelut on taattava kuntalaiselle kaikissa elämänvaiheissa - "vauvasta vaariin". Minulle on tärkeää se, että pystymme huomioimaan kaikki kunnan asukkaat. Lapset ja nuoret ovat tärkeitä - samoin koko työikäinen väestö ja ikääntyvä sukupolvi. Nurmijärvi on mielestäni sekä sijainniltaan että elämänmenoltaan juuri sellainen paikka, jossa ihminen voi syntyä, elää ja kuolla. Ei ole pakko muuttaa minnekään. Meillä on tilaa kaikille. Siksi minusta on ajateltava niin kaavoituksessa kuin kunnan toimintojen suunnittelussakin koko ajan erilaisissa elämäntilanteissa elävien perheiden ja kuntalaisten elämää. Lapsiperheillä on hiukan erilaisia tarpeita kuin eläkeläisillä - lapsettomilla kuntalaisilla erilaisia tarpeita kuin teini-ikäisillä. Koko elämän kunnassa jokainen on huomioitu, eikä kunta ole keskittynyt vain yhteen ikäryhmään palveluissaan.

Sote- ja maakuntauudistus tulee vaikuttamaan elämäämme eri tavoin. Minulle tärkeää on, että valmistelemme muutoksen parhain päin myös täällä omassa kunnassa. Muutoksessa on monta arjen asiaa, joihin vaikuttaa ja joita suunnitella. Mitä lähemmäksi muutoksen aika tulee, sitä konkreettisemmin pitää pohtia esim. sitä, mistä me kuntalaiset saamme tarpeeksi tietoja muutoksesta ihan käytännön tasolla. Mistä varata lääkäriaika, minne mennä akuuttitilanteissa. On varmaa, että alussa tulee olemaan hämmennystä ja ihan kaikkiin kysymyksiin ei välttämättä ole vastauksia. En ole lainkaan huolissani siitä, pääsenkö Nurmijärvellä asuvana jatkossa hoitoon ja kuinka kaikki järjestyy. Meillä on lopulta lyhyet etäisyydet moneen suuntaan esim. hätätapauksen sattuessa – elämmepä aikaa ennen tai jälkeen uudistuksen.

Uudistuksessa kuntamme työntekijöiden määrä vähenee näiden siirtyessä uudelle työnantajalle. Aika uudistuksen jälkeen tulee olemaan opettelua uudenlaisen kunnan toimintaan: kuntalaisten määrä sama kuin ennenkin, kunnan rooli erilainen. Siksi on tärkeää valmistautua muutokseen sekä kunnan toiminnoissa että meidän kuntalaisten ajatusmaailmassa. Muutokseen valmistautuminen tarkoittaa myös uuden kunnan roolin valmistelua: kehitys, koulutus ja kaavoitus pitää nähdä yhdessä koko elinvoimaisuuden perustana.

Elinvoimaa ja elämäniloa

Toimivat arjen palvelut (päiväkodit, koulut, terveydenhuolto, kulttuuri, liikunta, vanhustenhuolto, erilaiset liike-elämän palvelut) takaavat elinmahdollisuudet kuntalaiselle ja veronmaksukykyiset asukkaat kunnalle. Tämä edellyttää yhteistyötä eri suuntiin ja koko kunnan kehittämistä yhteistuumin.

Klaukkala ja sen ympäristökylät muodostavat yhden Nurmijärven tärkeimmän alueen tulevan kehityksen kannalta. Klaukkala on Nurmijärven portti, ja kun annamme positiivisen kuvan kunnasta Klaukkalaan tuleville, se antaa vahvan pohjan koko Nurmijärven kehittämiselle. Minusta on hienoa ajatella, että melko usein Klaukkala lähialueineen toimii kuntaan muuttaville uusille asukkailla ensimmäisenä asuinsijana. Klaukkalasta käsin on helppo tutustua muihin Nurmijärven osiin ja moni löytääkin aikaa myöten kodin loppuelämäkseen jostain ihanasta kylästämme tai esim. mahtavien liikuntamahdollisuuksien Rajamäeltä.

Minulle on tärkeää, että osaamme ajatella päätöksiä tehdessä asioita aina toisten ihmisten näkökulmasta. Siksi onkin helppo nähdä, että moni kuntalainen käyttäisi mielellään oman kunnan alueella nykyistä enemmän erilaisia palveluita ja suuntaisi ostosmatkatkin Vantaan Jumbon tai Espoon Sellon sijaan esim. Klaukkalaan, jos pystyisimme yhdessä kehittämään siitä monipuolisen taajaman palveluineen. Kunnan elinvoimaisuus syntyy nimenomaan toiminnasta ja vireä yrityselämä tuo työpaikkoja. Näin kehittämällä liikekeskustaa loisimme myös merkittävän määrän työpaikkoja oman kunnan alueelle. Työpaikkoja tarvitsemme lisää ja miksi emme niitä yrittäisi hankkia oman kunnan rajojen sisäpuolelle. Nyt kun Klaukkalan ohikulkutie vihdoin saadaan, antaa tämä meille ainutkertaisen mahdollisuuden rakentaa uutta kokonaisuutta, Nurmijärven omaleimaisuus säilyttäen. Vaikutukset heijastuvat koko kuntaan, siksi Klaukkalan kehittäminen ei ole mielestäni muilta pois. Esim. ohikulkutie tuo arvioni mukaan aivan uudenlaisen saavutettavuuden mm. Lepsämän, Perttulan, Valkjärven ja Röykän alueille, kun liikenne ei enää jumita Klaukkalan keskustassa. Jokainen alueemme on omanlaisensa ja juuri siksi Nurmijärvi on ilmiö.

Elinvoimainen kunta ammentaa menestyksensä myös elämäniloisten kuntalaisten hyvinvoinnista. Sote-uudistus muuttaa sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistä - terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on edelleen sekä kunnan että meidän kuntalaisten tehtävä. Minusta on mahtavaa, että meillä Nurmijärvellä on mahdollista harrastaa erilaisia liikuntamuotoja, joko yksin tai ryhmässä - ja jos itse ei harrasta aktiivisesti, voi harrastaa seuraamalla erilaisia tapahtumia. Toinen pitää liikunnasta, toinen kulttuurista - aika moni meistä näistä molemmista! Musiikin harrastajana odotan innolla monitoimitalon valmistumista. Jo Aleksis Kiven perintö velvoittaa mielestäni vaalimaan kulttuuria Nurmijärvellä monin eri tavoin Taaborinvuoren upeiden kesätapahtumien lisäksi. Hartain toiveeni on, että kulttuuri- ja liikuntaväki tekevät työtä yhdessä, yhteisen tavoitteen eteen: jokainen harrastuksen parissa vietetty hetki on arvokas ja lisää elämäniloa, aivan varmasti. Meillä on pian tarjota kaikille jotain, kullekin oman mielenkiintonsa mukaan.

Edellytys elinvoimaisuudelle on mielestäni myös se, että huomioimme kaavoituksessa ja rakentamisessa monimuotoisuuden. Meillä on tilaa ja mahdollisuuksia sekä pienkerros- ja rivitaloille että omakotitaloille - vuokra- tai omistustonteilla. Kokonaisuus mielessä pitäen ja eri elämäntilanteissa olevien tarpeita peilaten voidaan antaa mahdollisuus rakentaa sekä taajamia että kyliä. Tämä on mielestäni asennekysymys ja vaatii vain yhteistyötä ja pohdintaa.

Me nykyajan ihmiset haluamme paljon ja minulle keskeistä on, että toteutamme tulevaisuutta harkitseva taloudenpidolla ja palveluita pohdittaessa varmistamme aina rahoituksen. Erityisesti nyt kuntavaalien 2017 alla ehdokkailta kysellään mielipiteitä ilmaisiin palveluihin: mitä mieltä olet ilmaisesta päivähoidosta, julkisesta liikenteestä ja terveyspalveluista. Minulle on tärkeää vastuullisuus ja realismi. Ilmaisuus on ihana ajatus, mutta todellisuudessa ei ole olemassa ilmaisia palveluita. On vain joko käyttöhetkellä käyttäjälleen veloituksetonta tai maksullista palvelua. Minusta mitään palvelua ei automaattisesti tule toteuttaa sillä harhakuvalla, että palvelu ei maksa mitään - sen tuottaminen maksaa aina. Avointa toimintakulttuuria osoittaa mielestäni se, että tuomme palveluiden kustannukset näkyville mahdollisimman lähelle niiden käyttämistä. Kaikista kuntalaisista tulee pitää huolta ja näin ollen meillä pitää olla joustava, ihmisarvon säilyttävä järjestelmä siihen, että palveluiden hinnoissa voidaan ottaa maksukyky huomioon. Elinvoimaisuus tarkoittaa minulle myös fiksua ja koko ajan kehittyvää toimintaa. Kustannustietoisuus on osa tätä.

Liikenneturvallinen Nurmijärvi

Turvallinen asuinympäristö ja liikennejärjestelyt kuuluvat yhteen: kevyen liikenteen väylät on toteutettava samassa tahdissa asuinrakentamisen kanssa. Puuttuvat pyörätiet on rakennettava ja meidän on varmistettava, että jatkossa suunnitelma myös kevyen liikenteen väylien rakentamiseen ja rahoittamiseen on toteutettavissa jo alueita kaavoitettaessa. Kun alue muuttuu lisärakentamisen myötä, liikenne lisääntyy ja vaaratilanteita sattuu silloin yhä enemmän (kuten esim. Kuonomäentien alueet). Haluan tukea liikkumista, en onnettomuuksia. Kevyen liikenteen väylät ovat meille nurmijärveläisille myös liikuntapaikkoja, joten niitä tarvitaan kaikenikäisten kaikenlaiseen liikkumiseen. Vastaavasti monen lapsen koulutie lähikouluun on vaarassa, jos matkalla on mutkaista ja huonokuntoista maantietä vailla minkäänlaista pyörätietä. Haaste meille on sama kuin muissakin kunnissa: mistä rahat tähän kaikkeen ja millä saamme juuri omat hankkeemme valtionrahoituksessa ohi muiden. Kunnan mahdollisuus vauhdittaa hankkeita on luonnollisesti omarahoituksen osuus, voimme aina rakentaa kevyen liikenteen väyliä itse. Tämä on osaksi selkeästi rahakysymys ja toisaalta myös arvokysymys: paljonko olemme valmiita turvallisuudesta maksamaan ja voiko turvallisuutta mitata rahassa?

Julkisen liikenteen kehittäminen ja sen toimivuus ovat osa tärkeä liikenneturvallisuutta. Olen sitä mieltä, että ihmisen tulee saada asua haluamallaan tavalla ja tähän valintaan kuuluu se, että emme voi olettaa pääsevämme kotiovelta julkisella liikenteellä haluamiimme paikkoihin.  Meillä tulee olla julkista liikennettä kaikista kylätaajamista jossain muodossa, jotta on mahdollista päästä liikkeelle myös ilman omaa autoa - mutta matkustajamäärät eivät realistisesti arvioiden millään riitä massiiviseen liikennöintiin. Mielestäni on siis epärealistista ajatella, että millään järjestelyllä voisimme päästä kokonaan eroon yksityisautoilusta. Siihen ei tuo ratkaisua HSL, eikä nykyinen joukkoliikenteen mallimmekaan.

Meidän pitää tukea vahvasti sitä, että yhä useammalla kuntalaisella on mahdollisuus käyttää sekä työmatka- että muussa liikenteessään julkista vaihtoehtoa taajamiemme välillä ja pääkaupunkiseudun suuntaan kulkiessa. Luonnollisesti myös linjat naapurikuntiin ovat tärkeitä, niitä pitää olla siten, että esim. työhön tai opiskelupaikkaan voisi päästä. Meillä on nyt esim. Klaukkalasta erinomainen yhteys Helsingin keskustaan ja linja-auto vie todella nopeasti Kamppiin, josta jatkoyhteyksiä on moneen suuntaan saatavilla. Parantamalla vielä nykyisestään liityntälinjoja myös Kivistöön saavutamme myös junaradan varren entistä paremmin. Tarvitsemme joukkoliikennettä, joka palvelee eri tarpeita ja tästä syystä en ainakaan vielä toistaiseksi ole vakuuttunut HSL:n olevan meille toimiva vaihtoehto. HSL ei tuo vaihtoehtoja lisää Nurmijärven sisälle, eikä paranna suoria ja nopeita yhteyksiä Helsingin keskustaan taajamistamme. Saisimme lisää yhteyksiä Kivistön asemalle ja sitä kautta matka-aika Helsingin keskustaan kasvaisi. Arjen realismia on, että mm. Helsingin rautatiepiha on täysi ja paikallisjunat jäävät kauaksi asemarakennuksesta. Linja-autosta Kampissa pääsee siis myös nopeammin metroon ja muihin jatkoyhteyksiin kuin junalta kävellessä. Jos kuljet työpaikallesi tai opintoihin jokainen arkiaamu, tällä matkaan käytetyllä ajalla on iso merkitys.

Julkisen liikenteen kehittäminen omien tarpeidemme perusteella on toistaiseksi ehdottomasti paras tapa, näin uskon. Henkilöautoliikenne saadaan myös vähenemään järjestämällä liityntäpysäköinnille riittävästi tilaa: yhä useampi voi käyttää julkista liikennettä, jos voi olla varma, että matka taittuu nopeasti ja omalle autolle on tilaa asemalla. Liikenneturvallisuuden kasvattamiselle tällä sujuvalla henkilöauto- ja julkisen liikenteen yhteensovittamisella on Nurmijärvellä minusta hyvät mahdollisuudet.